Verikosto

Honoré de Balzacin Verikosto vie lukijan Napoleonin ajan Pariisiin, jossa köyhyys, ylpeys ja suvun kunnia törmäävät toisiinsa armottomasti. Tuileries'n edustalla italialainen Bartolome di Piombo perheineen anoo pääsyä Bonaparten puheille, ja heidän kohtauksensa asettaa vastakkain korsikalaisen verikoston, uuden vallan ja lain vaatimukset. Napoleonin ja Piombon keskustelu paljastaa poliittisen realismin sekä halun katkaista vanha kostoperinne ilman täydellistä irtiottoa maanmiehistä. Myöhemmin tarina siirtyy Pariisin taiteen ja seurapiirien maailmaan, Servinin ateljeeseen, jossa sivistys, luokkaerot ja naisellinen kunnianhimo punoutuvat yhteen. Nuorten naisten keskuudessa lahjakas ja ylpeä Zinevra di Piombo joutuu juorujen, kateuden ja poliittisen epäluulon kohteeksi, varsinkin Bourbonien paluun repiessä Ranskaa kahtia. Kun hän huomaa ateljeessa piilotetun sotilaan, Luigin, heidän välilleen syntyy hiljainen liitto, jota ympäröivät salaisuudet, väärinkäsitykset ja maineen vaarantuminen. Balzac rakentaa voimakkaan kertomuksen rakkaudesta, uskollisuudesta, yhteiskunnallisista ennakkoluuloista ja siitä, miten helposti viattomuus muuttuu skandaaliksi. Tämä painos on täysin restauroitu modernilla ladonnalla ja räätälöidyllä kansikuvalla.

Honoré de Balzac : Tour à tour dramaturge, journaliste et écrivain, il est considéré comme l'une des figures majeures du monde des lettres françaises.
Créateur du roman réaliste moderne, il conçut dès 1833 le grand cycle de la Comédie humaine. Dépensier et excentrique, il vécut criblé de dettes ; amoureux de la vie et des femmes, il se fit remarquer dans les salons mondains et littéraires, et connut de tumultueuses et rocambolesques liaisons. Voyageur infatigable et collectionneur, habité par des projets extravagants, il s'aventura dans des contrées lointaines et souvent inhospitalières.
Il laissera à sa mort, à 51 ans, l'une des plus grandes oeuvres de la littérature mondiale. " Il entre le même jour, dans la gloire et dans le tombeau ", dira Victor Hugo dans l'éloge funèbre qu'il prononça au cimetière du Père-Lachaise.