Kapina

Kapina on Honoré de Balzacin historiallinen romaani, joka avaa sekä vallankumouksen jälkeisen Ranskan levottoman maailman että kirjailijan oman nousun suurten romaanintekijöiden joukkoon. Les Chouans ilmestyi vuonna 1829 hänen omalla nimellään ja merkitsi käännekohtaa pitkän kehityksen jälkeen, jossa nuoruuden opinnot, lakimaailman tuntemus, kirjalliset kokeilut ja taloudelliset epäonnistumiset olivat hioneet hänen tarkkaa yhteiskunnallista katsettaan. Teoksesta kasvaa myöhemmin La comédie humaine -kokonaisuuteen johtava näkemys ihmisistä historian voimien puristuksessa. Romaani sijoittuu 1790-luvun Bretagnen ja Mayennen jännitteiseen maisemaan, jossa tasavaltalaiset, chouanit, talonpojat ja upseerit liikkuvat epäluulon, pakko-ottojen ja poliittisen väkivallan keskellä. Balzac yhdistää historialliset tapahtumat, sotilaallisen kaaoksen ja maiseman kauneuden poikkeuksellisen eläväksi kokonaisuudeksi. Hahmot kuten Montauran, Marie de Verneuil, Hulot, Corentin ja Marche-à-Terre tekevät teoksesta psykologisesti terävän ja kohtauksiltaan unohtumattoman. Kapina on klassinen historiallinen romaani, jossa rakkaus, kunnia, kosto ja uskollisuus kietoutuvat toisiinsa armottoman aikakauden keskellä. Tämä painos on täysin restauroitu modernilla ladonnalla ja räätälöidyllä kansikuvalla.

Honoré de Balzac : Tour à tour dramaturge, journaliste et écrivain, il est considéré comme l'une des figures majeures du monde des lettres françaises.
Créateur du roman réaliste moderne, il conçut dès 1833 le grand cycle de la Comédie humaine. Dépensier et excentrique, il vécut criblé de dettes ; amoureux de la vie et des femmes, il se fit remarquer dans les salons mondains et littéraires, et connut de tumultueuses et rocambolesques liaisons. Voyageur infatigable et collectionneur, habité par des projets extravagants, il s'aventura dans des contrées lointaines et souvent inhospitalières.
Il laissera à sa mort, à 51 ans, l'une des plus grandes oeuvres de la littérature mondiale. " Il entre le même jour, dans la gloire et dans le tombeau ", dira Victor Hugo dans l'éloge funèbre qu'il prononça au cimetière du Père-Lachaise.